Katsaus Platanin suvun vaiheisiin

Kun tarkastellaan Platanin suvun esi-isiä, voidaan havaita suvun historian jakautuvan viiteen vaiheeseen:

1. Savitaipaleen vaihe 1600-luvulta n. vuoteen 1730
2. Jaakkiman vaihe 1730-1756
3. Pietarin vaihe 1856-1918
4. Savitaipaleen, Lappeenrannan, Savonlinnan, Helsingin ja Espoon vaihe 1917 -
5. Sukupolvet tänään


1. Savitaipaleen vaihe 1600-luvulta n. vuoteen 1730

Anders Platan mainitaan Savitaipaleen lukkarina 1713 eli isovihan alkuvaiheessa. Hän on syntynyt viimeistään 1690-luvulla ja kuollut 1744 Savitaipaleella. Toimi lukkarina Savitaipaleella 1713-1744. Asui kirkkoherran luona Savitaipaleen Peltolahdessa. Aviopuolisoa ei tunneta. Todennäköisesti hänellä oli veli Elias Platan, joka toimi lukkarina Suomenniemellä. Ei ole löydetty mitään dokumenttia, joka todistaisi sukulaisuussuhteen. Elias Platan niminen mies on ollut Savitaipaleen Peltolahden talossa renkinä 1706 ja 1708, jolloin Anders Platan ei vielä ollut Savitaipaleen lukkarina. Isoviha Suomessa oli 1710-1721, jolta ajalta ei ole paljoa asiakirjoja, koska maassa ei ollut virkakoneistoa ja suurin osa papistosta oli paennut Ruotsiin ja useat pappilat ja kirkot tuhoutuivat. Eräät seikat tukevat olettamusta, että kysymys olisi kahdesta veljestä. He ovat molemmat seurakunnissaan lukkareina. Lukkarin virka siirtyi usein isältä pojalle tai pojille useammankin sukupolven aikana. Savitaipale ja Suomenniemi ovat naapuriseurakuntia. Turussa on ollut lukkari Johannes Platanus, joka todennäköisesti oli edellisen lukkarin Micael Lukassonin poika. Johannes Platanus haudattiin Turkuun 26.1.1701. Hän on ollut joka tapauksessa suomalaisen seurakunnan lukkari jo 1681. Anders ja Elias Platan voivat olla hänen poikiaan tai ainakin lähisukulaisia.

Lukkari Anders Platanilla on ollut ainakin 6 lasta:

-David Platan (1714-1786), joka on savitaipaleen kappalainen, ja joka omistaa Tuhosniemen tilan Suomenniemellä,
-Rafael Platan, joka on syntynyt 1716 Savitaipaleella ja kuollut 12.7.1786 Suomenniemellä,
-Ester Platan. Syntynyt 1710 tai 1719 ja kuollut 95-vuotiaana 8.12.1805 Jämsässä. -Puoliso noin 1738 Lorentz (Lars) Crantz. Syntynyt noin 1703. Kuollut 22.12.1782 Jämsässä. Omisti Kurran talon Jämsässä 1727-1753 ja mainitaan sen jälkeen Oksjärven torpparina,
-Carl Platan (n. 1721-1794), josta tulee Savitaipaleen lukkari isänsä Andersin jälkeen ja toimii tässä virassa n. 50 vuotta,
-Anders Platan, joka toimii nimismiehenä Säkkijärvellä, ja
-Johan Platan (1727-1807), joka puolestaan on lukkarina Saarijärvellä n. 50 vuotta.

David Platan nuorempi (1753-1807). Valokuva otettu Davin Platanin itsestään tekemästä piirroksesta, joka on yksityisomistuksessa.(Museovirasto, historian kuva-arkisto).

Vanhin lukkari Anders Platanin lapsista on siis David Platan (1714-1787), joka on 1749-1787 Savitaipaleen kappalaisena. Hänellä on 7 lasta, joista kolmas lapsi on myös nimeltään David Platan (nuor.) (1753-1807). Tämä on isänsä jälkeen Savitaipaleen kappalaisena 1789-1802 ja sen jälkeen Joutsenon kirkkoherrana 1802-1807. Hän onkin ainoa kirkkoherraksi päässyt suvun jäsen. Hänen puolisonsa on Savitaipaleen kirkkoherran tytär Ulrika Winter (1767-1807).

David Platan vanhemman (s. 1714) kuudes lapsi Eva Kristina Platan (1760-1803) menee naimisiin Peter Adolf Europaeuksen (1753-1850) kanssa. Peter Europaeus on Savitaipaleen kirkkoherrana 1795-1825. Siis samaan aikaan, kun David Platan nuorempi on kappalaisena on hänen sisarensa kirkkoherran pappilan emäntänä. Peter Europaeus nimitettiin lääninrovastiksi ja hän peri äidiltään Beata Katariina Heintziukselta (1734-1800) Olkkolan kartanon.

Peter Platan (1787-1870). Toimi kappalaisena 40 vuotta Jaakkiman seurakunnassa. Omisti Olkkolan kartanon. Hänen vanhin poikansa oli Aleksander Adolf Platan ja nuorin lapsensa Johanna Fagerström, jonka haltuun Olkkolan talo joutui. Henrik Johannes Gabriel Platan (1809-1877). Johan Platanin (s. 1727) pojan Carlin (s.1773) poika. Toimi pappina mm. Alaskassa Sitkan luterilaisessa seurakunnassa 1854-1852 ja Sortavalan kirkkoherrana 1867-1877.


David Platan nuoremalla (s. 1753) ja Ulrika Winterillä on 13 lasta, joista vanhin Peter Platan (1787-1870) opiskelee myös papiksi. Hän menee naimisiin v. 1818 Peter Europaeuksen ja Eva Platanin tyttären – siis serkkunsa - Anna Elisabeth Europaeuksen (1796-1883) kanssa. Kun Peterin lankomies Adolf Fredrik Mennander (1772-1832) valitaan Savitaipaleen kappalaiseksi hakeutuu Peter Platan Jaakkimaan kappalaiseksi.

2. Jaakkiman vaihe 1730-1756

Peter Platan valmistuu papiksi 1806 ja oli sen jälkeen papiston apulaisena Haminassa, Jousenossa (isänsä luona), Savitaipaleella (1810-1826), Taipalsaarella ja Luumäellä ja valittiin 1830 Jaakkiman seurakunnan kappalaiseksi, jossa virassa hän oli vuoteen 1870. Jaakkima on Laatokan rannalla lähellä Sortavalaa. Peter Platan on pitkäaikaisin Jaakkiman papeista. Tosin loppuajan hänen virkaansa hoitavat useat sijaiset, koska Peter alaa 1858 perheineen ja muine sukulaisineen takaisin Savitaipaleelle viettämään vanhuuttaan omistamalleen Olkkolan tilalle. Siellä hänen nuorin tyttärensä Johanna Amalia Kustava Platan (1841-1921) menee naimisiin Henrik Aleksander Edvard Fagerströmin (1824-1894) kanssa ja heille siirtyy aikanaan Olkkolan tilan isännyys. Edvard Fagerströmin ensimmäinen puoliso Valkjärven kappalaisen tytär Johanna Cedervaller on kuollut 19-vuotiaana 1859 ilmeisesti toisen lapsensa synnytykseen. Edvard ja Amalia Fagerström perheen muodossa jatkuu sitten Platanin suku Savitaipaleella 1900-luvun puolelle saakka.

Maria Sofia Holmbergin poika
Andreas (Antti) Platanin isän isän äiti Maria Sofia Holmberg (1831-1888). Hugo Adolf Platan (1854-1902) Nobelin yrityksen kirjanpitäjänä Pietarissa n. 1885.


Peter Platanin vanhin poika Aleksander Adolf Platan (1819-1854) toimii Jaakkiman lukkarina vuosina 1840-1848, siis samaan aikaan kuin hänen isänsä on seurakunnan kappalaisena. Aleksander Adolf Platan menee naimisiin itseään 12 vuotta nuoremman Pietarissa asuvan Maria Sofia Holmbergin (1831-1888) kanssa. Maria Holmbergin sukujuuret juontavat isänpuolelta Sysmään ja äidinpuolelta Kivennavalle. Maria muuttaa myös Jaakkimaan, missä perhe asuu Paigjärven kylässä talossa N:o 3. Heille syntyy poika Hugo Peter Adolf Platan (1854-1902), joka kuitenkin jää orvoksi puolen vuoden ikäisenä, kun isä Aleksander Platan kuolee 1854 lavantautiin 35-vuotiaana.

Parin vuoden kulttua 1856 25-vuotias leski Maria Sofia Holmberg muuttaa poikansa Hugo Adolf Platanin kanssa Pietariin. Hänet on jo kolmasti kuulutettu Jaakkiman kirkossa uuteen avioliittoon.

3. Pietarin vaihe 1856-1918

Pietariin tulonsa jälkeisenä päivänä Maria Sofia Holmberg vihitään 1.11.1856 toiseen avioliittoon Kristian Waljakan kanssa. Tämä on syntynyt 1823 Mäntyharjulla köyhän torpparin poikana ja on siirtynyt Pietariin jo 15-vuotiaana. Siellä hänestä tulee pronssinvalajain työnjohtaja ja suomalaisen Pyhän Marian kirkon isäntä. Tämä avioliitto jää lapsettomaksi ja Kristian Waljakka kuolee jo 20.6.1863. Hugo Platan on silloin 9-vuotias ja hän jää nyt toisen kerran isästä orvoksi. Hän on kuitenkin vuodesta 1858 lähtien hoidettavana isoisänsä Peter Platanin talossa Savitaipaleen Olkkolassa lukuisten tätiensä luona.

Johanna Maria Rosentahl (1862-1944), pietarilaisen apteekkarin Karl Rosentahlin tytär, jonka suku on lähtöisin Pärnusta Virosta. Kuva otettu n. 1910. Lääkintäkenraali Mikael Cache d'Oint (1838-1918). Työskenteli pitkiä aikoja eri puolilla Venäjää, erityisesti Jaroslavlissa. Hänen ensimmäinen puolisonsa oli Milanon oopperan laulajatar, josta ei tiedetä nimeä.


Seuraavista vuosista Pietarissa on vaikeata saada tietoa. Hugo on jatkuvasti Pietarissa Pyhän Marian seurakunnan kirjoilla, mutta samanaikaisesti henkikirjoilla Savitaipaleella. Vuoteen 1879 saakka hänet mainitaan Olkkolan väen joukossa ja vielä 1882 pappilan asukkaiden joukossa. Voidaan olettaa, että hän asuu kuitenkin pääasiassa Pietarissa, koska käy sielä rippikoulunkin. Syystä tai toisesta äiti Maria ja poika Hugo Platan tutustuvat virolaiseen Pärnusta kotoisin olevaan Martensin väkeen ja Hugo Platan menee naimisiin Johanna Maria Rosentahlin (1862-1944) kanssa. Hän on Alide Olympia Martensin tytär. Aliden serkku Theresa Martens puolestaan menee naimisiin sotilaslääkäri Mikael Kashdanin (Cache d'Oint) (1838-1918) kanssa. Se on lääkintäkenraali Kashdanin toinen avioliitto. Näin sukulais- ja ystäväpiiri laajenee, varsinkin kun perheissä on paljon lapsia ja lukuisia avioliittoja perustetaan.

Lisäksi säilyy Hugo Platanin yhteys Savitaipaleella oleviin sukulaisiin, Fagerströmin väkeen. Ilmeisesti Olkkolan tarmokas emäntä Amalia Fagerström haluaa pitää jatkuvasti yhteyttä orpopoikaan, joka on pikkulapsivaiheen elänyt Olkkolan talon tanhuvilla. On mahdollista, että Hugo Platan vierailee useinkin Savitaipaleella ja vie sinne vierailulle sukulaisiaan ja ystäviään. Tähän viittaa se, että Aleksanteri Martens rakennuttaa itselleen huvilan Paimensaaren rantaan.

Maria Sofia Holmberg ja hänen poikansa Hugo Platan kuuluvat Pietarin suomalaiseen Pyhän Marian seurakuntaan. Martensit kuuluvat todennäköisesti saksalaiseen seurakuntaan ja Kashdanit (Cache d'Oint) ovat ehkä ortodokseja tai katolisia.

Hugo Platan toimii kirjanpitäjänä Nobelin yrityksen toimistossa Pietarissa. Hänen perheeseensä syntyy 4 lasta: Erik Aleksander (1884-1971), Elin Maria (1886-1967), Maria Sofia (1888-1967) ja Karl Waldemar (1890-1944). Kun isä Hugo kuolee suhteellisen nuorena, 48-vuotiaana, jää äiti Johanna Maria Rosentahl neljän lapsensa kanssa, vanhin Erik on 18-vuotias ja nuorin Waldemar 12-vuotias.

Perhe Platan n. 1922-23 Lappeenrannassa Kaukaan talon pihamaalla. Vas: Antti, isä Erik Platan sylissään Viktor ja Margit, Klara Platan ja Mikko. Olkkolan kartano Savitaipaleella.

Toimeentulonsa turvaamiseksi Johanna Rosentahl toimii saksalaisen oppikoulun opettajana ja johtajattarena ystävänsä Olga Pyken kanssa. Vuoden 1917 vallankumouksen jaloista he kaikki siirtyvät Suomeen. Keskimmäiset lapset Elin ja Maria jäävät naimattomiksi, Waldemar on prokuristi ja menee naimisiin taiteilija Ludmila Feodorovnan kanssa, mutta heidän perheeseensä ei synny lapsia ja he saavat surmansa Helsingin pommituksessa 7.2.1944. Vanhin lapsista Erik Aleksander opiskelee lääkäriksi ja avioituu Pietarissa Klara Anna Kashdanin (Cache d'Oint) kanssa ja heille syntyy kaikkiaan 6 lasta. Vanhin Andreas (Antti) Valentin syntyy 1911 Munchenissa, Mikael syntyy 1912 Pietarissa ja siellä syntyy myös 1915 Irene (myöh. Raaste). Lappeenrannassa syntyvät Viktor 1919, Margrit Karin (myöh. Nisonen) 1922 ja Doris Theresia Johanna (myöh. Siren) 1924.

Erik Platanin ja Klara Kashdanin elämäntarinan on Mikael Platan kuvaillut mielenkiintoisesti ja tarkasti ja hänen kertomuksensa on jäljennetty tähän monisteeseen (itse sukukirjaan). Kesällä 1917, kun Venäjä jo kuohuu 3:n sotavuoden jälkeen ja väliaikainen hallitus on vallassa, tulee Klara Anna Platan kolmen lapsensa kanssa lomailemaan Suomeen Savitaipaleelle. Isä Erik jää hoitamaan sairaalanlääkärin virkaansa Pietariin. Syksyllä 1917 tapahtuu Venäjällä lokakuun vallankumous, bolsevikit ottavat vallan ja alkaa sisällissota. Klara lapsineen jää Suomeen ja isä Erik jää Pietariin

4. Savitaipaleen, Lappeenrannan, Savonlinnan, Helsingin ja Espoon vaihe 1917 -

Klara Anna Platan oli siis kolmen lapsen kanssa Savitaipaleella syksyn 1917 sekä talven ja kevään 1918. He joutuivat muuttamaan usein asuntoa ja punaisten tullessa helmikuussa Savitaipaleelle pakenemaan Ristiinan puolelle.

Pertti Jurvasen teoksessa ”Savitaipale kotiseutuni” on varsin seikkaperäinen kuvaus Savitaipaleen taisteluiden vaiheista.

Maaliskuun 4. päivänä 1918 tehtiin ensimmäinen yritys Savitaipaleen takaisin valloittamiseksi, mutta se epäonnistui. Kolme viikkoa myöhemmin punaiset puolestaan yrittivät valloittaa Partakosken tienoot, mutta hyökkäys kilpistyi Kärnällä valkoisten tehokkaaseen puolustukseen. Huhtikuun 23. päivänä alkoi jälleen valkoisten hyökkäys kohti Savitaipaleen kirkonkylää. Valkoisten puolella oli noin 950 miestä, 6 konekivääriä ja 4 tykkiä. Punaisilla oli n. 1000 miestä, 4 tykkiä ja 8 konekivääriä.

Varhain aamulla Lauhanniemeen sijoitettu valkoisten tykistö avasi tulen. Savitaipaleen taistelu alkoi. Hallituksen joukkojen tykkituli aiheutti kirkonkylässä suurta tuhoa. Apteekki syttyi tuleen ja kolme taloa Kivikkoharjulla paloi perustuksiaan myöten ja kansakoulu vaurioitui. Seuraavana päivänä hyökkääjät valloittivat Paimensaaren asemat ja tuhosivat punaisten toisen tykin, joka oli sijoitettu Pitkäänmäkeen. Seurakunnan satavuotias ristikirkko paloi valkoisten tykkitulen sytyttämänä (samalla paloivat kirkonkirjat). Tuli kohdistettiin kirkkoon, sillä hyökkääjät luulivat, että kirkon torniin oli sijoitettu konekivääri. Myöhemmin olettamus todettiin vääräksi.

Lopullinen hyökkäys alkoi 25.4. aamulla. Punaisten esikuntana ollut pappila paloi, samoin pappilan navetta, joka oli ollut punaisten kenttäsairaalana. Kirkonkellojen soitolla ilmoitettiin kylä valloituksesta. Seuraavina päivinä alkoivat myös kauemmaksi paenneet kyläläiset palata evakkomatkaltaan, jota oli kestänyt tasan kahdeksan viikkoa.

Savitaipale Peijonmäeltä kuvattuna huhtikuun 1918 jälkeen. Vuonna 1827 valmistunut kirkko paloi tykistötulessa vapaussodassa 24.4.1918 ja jäljelle jäi vain kellotapuli, joka näkyy taustalla vasemmalla. (Museovirasto, historian kuva-arkisto). Martensin huvilan laiturilla Savitaipaleen Paimensaaressa vuonna 1920. Vas: Pekka Schnur, Werner Martens (s.1903), Paul Martens (1910-1942), Olli Fagerström, Andreas (Antti) Platan (s.1911) ja Jorma Väänänen.

Andreas (Antti) Platan, ollessaan tapahtumien sattuessa 7-vuotias, on haastattelussa kertonut seikkaperäisesti tästä ajasta ja pakomatkasta taistelujen alta pois: ”Me asuimme talven Koiraniemi-nimisessä huvilassa Olkkolan vieressä ja sieltä lähdettiin. Yöllä meidät ajettiin ylös. Siinä kahden aikaan tuli suojeluskuntalaisia, jotka sanoivat, että tästä paikasta täytyy nyt heti lähteä. Siellä oli venäläisen sotaväen jonkinlainen varikko. Me jouduimme lähtemään järvenselän ylitse. Äidillä oli Ica sylissä ja minä vedin mahakelkkaa ja Mikko istui siinä mahakelkassa. Menimme Martensien luokse, jotka asuivat siellä vastapäätä samassa saaressa, missä meilläkin oli sitten huvila jälkeenpäin. Aleksanteri Martens oli pietarilainen ja hänellä oli Pietarissa karpalomehutehdas. Hän oli tullut kesällä tänne huvilalleen, mutta ei teollisuusmiehenä enää voinut mennä syksyllä ja talvella 1917 ja 1918 Pietariin. Me majoituimme nyt heille. Seuraavan aamuna alkoi yhtäkkiä ajaa hevoskaravaaneja pihaan. Kaikki pakattiin rekiin. Hevosmiehiä ei ollut tarpeeksi ja minäkin sain ajaa hevosella, jolla ei ollut kuljettajaa, mutta jonossa se pysyi. Punaiset tulivat Savitaipaleelle ja kun pääsimme järven rantaan, niin silloin tykistö ampui ja joku kranaatti tuli meidänkin lähelle ja putosi jään lävitse.”

Viktor, Antti, Erik ja Mikko Platan Lappeenrannassa jouluna 1938.

Olojen hieman rauhoituttua alkukesästä 1918 pääsi isä Erik Platan toukokuussa perheensä luo Savitaipaleelle. Hänen oli opiskeltava suomen kieli ja hankittava lääkärin oikeudet myös Suomessa. Lähes tyhjin käsin oli elämä alettava alusta. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli vt. sotilaslääkärinä Mikkelissä ja vuonna 1919 hän pääsi vakinaiseen sot. lääkärin virkaan Lappeenrannassa ja perhe muutti myös sinne. Näin alkoi Lappeenrannan vaihe. Erik Platan yleni armeijan palveluksessa lääkintäeverstiluutnantiksi ja harjoitti sen ohessa yksityistä praktiikkaa sekä toimi Konnunsuon varavankilan ja Kaukaan tehtaiden lääkärinä. Mutta yhteys Savitaipaleelle pysyi kiinteänä. Erik Platan rakensi perheelleen kesähuvilan Savitaipaleen Paimensaareen, salmen toisella puolella oli vanha Olkkolan talo, jonka omistivat Fagerströmit. Paimensaaressa vietettiin kesät ja talviset lomat. Erik hankki sivuvaunulla varustetun moottoripyörän ja moottoriveneen ja myöhemmin auton, jolla matka Lappeenrannasta Savitaipaleelle sujui mukavasti.

Vänrikki Andreas (Antti) Platan v.1934. Lääkintäeverstiluutnantti Erik Platan n. vuonna 1945 Lappeenrannassa.
Lentoasema 6:n paraatiosasto Viipurissa 16.5.1936. Andreas (Antti) Platan toisen joukkueen vetäjä.

Sitten tuli Talvisota 1939 ja Jatkosota 1941-1944. Vuonna 1941 menivät Andreas (Antti) Platan ja Toini Miettinen naimisiin ja ensimmäinen koti perustettiin Savonlinnaan. Siellä syntyivät Anneli 1943 ja Erkki 1945. Vuonna 1946 siirtyi perhe Savonlinnasta Helsinkiin, jossa se asui ensin Kuusitie 3:ssa 36 neliön huoneistossa ja vuodesta 1948 Kuusitie 5:ssa 50 neliön huoneistossa, jonka omisti Viktor Platan. Siellä syntyi Jorma 1949. Vuonna 1952 muuttivat Toini ja Andreas (Antti) Platan lapsineen Lauttasaareen Taivaanvuohentien varrelle. Sieltä muutettiin 1963 Espoon puolelle Nybackaan, josta 1971 Toini ja Andreas Platan siirtyivät nykyiseen kotiinsa Olariin. Erik ja Klara Platan asuivat Lappeenrannassa elämänsä iltaan saakka ja heidän päivätyönsä päättyi vuonna 1971.

Sisarukset Savitaipaleen Paimensaaressa Platanien huvilalla 5.8.1978. Ylhäältä: Viktor ja Antti Platan, Mikko Platan ja Irene Raaste, Margit Nisonen ja Doris Siren.

5. Sukupolvet tänään

Platanit sukutapaamisessa Savitaipaleen Olkkolan kartanossa 26.7.2003 (klikkaa suurempi kuva). (c) Pertti Nisonen.

Andreas (Antti) Platanin (s.1911) jälkeläiset

Jorma Platanin puoliso on Mervi Platan (s.1950) (o.s. Syväniemi). Heillä on kaksi lasta Peter Platan (s.1975) ja Laura Platan (s.1980). Anneli Platan avioitui Pentti Immosen (s. 1938) kanssa. Heillä on kolme lasta Taina Immonen (s. 1968), Pirjo Immonen (s. 1969) ja Iiro Immonen (s. 1977). Erkki Platanin puoliso on Maria-Susanne Svedlin (s. 1950). Heidän lapsensa ovat Teresa Platan (s. 1977) ja Kristian Platan (s. 1980).

Mikael Platanin (s.1912) jälkeläiset

Mikael Platan avioitui Isa Sivénin (s.1921) kanssa ja heillä on kolme lasta: Mika Platan (s. 1945), Heidi Platan (s. 1947) ja Anne Platan (s.1954). Mika Platan avioitui Leena Hyökin kanssa ja heillä on kolme lasta: Mikael Platan (s.1971), Matias Platan (s. 1975) sekä Markus Platan (s.1978). Heidi Platanin aviopuoliso on Eero Kerosuo. Heillä on kolme lasta: Saara Kerosuo (s.1972), Laura Kerosuo (s.1973) ja Noora Kerosuo (s. 1977). Anne Platanin aviopuoliso on Erkki Pusa ja heillä on kaksi lasta Maria Pusa (s. 1981) sekä Johanna Pusa (s.1984).

Ica (Irene) Platanin (s.1915) jälkeläiset

Irene Platan avioitui Harry Raasteen (s. 1920) kanssa ja heillä on kolme lasta: Pentti Raaste (s. 1944), Eeva Raaste (s. 1945) ja Eero Raaste (s.1954). Pentti Raasteen aviopuoliso on Tuula Mäkinen ja heillä on kolme lasta: Tanja Raaste (s.1971), Sonja Raaste (s.1978) ja Henrik Raaste (s. 1980). Eero Raasteen aviopuoliso on Sirkku Paaermaa ja heillä on yksi lapsi Johanna Raaste (s.1982).

Viktor Platanin (s. 1919) jälkeläiset

Viktor Platan (s. 1919) avioitui Paula Harpan kanssa ja heillä on kolme lasta: Asta Platan (s. 1953), Leena Platan (s.1955) ja Taina Platan (s.1958). Asta Platan avioitui Matti Castrénin kanssa ja heillä on kaksi lasta: Juha Castrén (s.19??) ja Eeva Castrén (s.19??). Leena Platan avioitui Arto Havon kanssa ja heillä on kaksi lasta Erika Havo (s.1979) ja Henri Havo (s. 1983).

Margit Platanin (s.1922) jälkeläiset

Margrit Platan avioitui Erkki Nisosen kanssa ja heillä on kolme lasta: Pertti Nisonen (s. 1953), Heikki Nisonen (s. 1956) ja Markku Nisonen (s.1958). Pertti Nisosen aviopuoliso on Nina Holmlund ja heillä on kolme lasta Vilja Nisonen (s. 1980), Valla Nisonen (s. 1983) sekä Ilmari Nisonen (s.19??). Heikki Nisosen aviopuolisi on Anna Kentala ja heillä on kolme lasta Janne Nisonen (s. 1981), Sampsa Nisonen (s. 1984) sekä Ulla Nisonen (s. 19??).

Doris Platanin (s.1924) jälkeläiset

Doris Platan avioitui Reino Sirénin kanssa ja heillä on kolme lasta: Kai-Erik Sirén (s. 1949), Seija Sirén (s. 1951) ja Lauri Sirén (s. 1955). Kai Sirén avioitui Marja Timperin kanssa ja heillä on kolme lasta Saara Sirén (s. 1977), Nora Sirén (s.1979) sekä Santeri Sirén (s.1987). Lauri Sirén avioitui Anna Hyttisen kanssa ja heillä on kaksi lasta Anni Sirén (s. 1987) ja Salla Sirén (s.1997).

Tulosta tämä sivu
[Takaisin pääsivulle]