Taustaa

Platan-suku on lähtöisin Savitaipaleelta ja suvun historia liittyy suuressa määrin Savitaipaleen historiaan. Savitaipaleen kirkonkirjat ovat kuitenkin lähes totaalisesti tuhoutuneet vuoden 1918 vapaussodassa, jolloin sekä kirkko että pappila paloivat. Ja kirkonkirjat ovat sukututkimuksen tärkein lähde, jota ilman useat olennaiset asiat jäävät selvittämättä.

Toinen sukututkimusta vaikeuttanut tekijä on ollut se että, että 1800-luvun loppupuolella Andreas (Antti) Platanin vanhemmat, isä, isoisä sekä äidin koko sukulaispiiri asui Pietarissa. Tämän vaiheen tutkiminen on ollut lähes mahdotonta, koska suvun jäsenistä valtaosa on ollut saksalaisen seurakunnan jäseniä eikä sikäläisiä kirkonkirjoja ole ollut käytettävissä.

Tämän tutkimuksen runkona on ollut maisteri Lauri Plathanin laatima moniste "Släkten Platan – Plathan". Myöhemmin sitä ovat jossain määrin täydentäneet johtaja Hugo Winter ja Kanslianeuvos Gunnar Modeen. Lauri Plathanin laatima moniste on ns. jälkipolvitutkimus, joka lähtee suvun vanhimmasta tunnetusta esi-isästä, Savitaipaleen lukkari Anders Platanista, joka kuoli noin v. 1744. Tutkimus keskittyy yksinomaan henkilöihin, joiden sukunimenä on ollut Platan tai Plathan ja se selvittää sukua isästä poikaan. Perheiden tyttärien jälkeläisiä ei ole mainittu eikä puolisoiden esivanhempia ole paljoa selvitetty. Platan-suku on vuosisatojen aikana hajaantunut eri puolille Kaakkois-Suomea, josta huomattava osa jäi viime sodissa rajan taakse.

Platan suku on maassamme harvinainen ja sitä esiintyy kirkonkirjoissa 1700-luvun alussa vain Karjalassa Saimaan ympäristöalueella ja Karjalan Kannaksella. Platan nimistä puuta ei kasva pohjoismaissa mutta kyllä Keski- ja Etelä-Euroopassa, joten kysymyksessä lienee suku, joka on Ruotsin suurvalta-aikana 1617-1721 siirtynyt tänne, kun maa tarvitsi virkamiehiä ja sotilaita 30-vuotisen sodan (1618-1648) aikana ja jälkeen.

Tämä selvitys poikkeaa monessa suhteessa edeltäjästään. Ensinnäkin se on suomenkielinen. Lisäksi siinä on otettu tutkimuksen kohteeksi monia Platan-sukuun liittyviä muita sukuja. Sellaisia ovat pappissuvut Europaeus, Heintzius, Vinter ja Hornborg. Ne liittyvät 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa avioliittojen kautta Platan-sukuun. 1800-luvulta on myös selvitetty Holmberg-sukua, josta on lähtöisin Andreas (Antti) Platanin isoisän äiti Maria Sofia Holmberg. Mukaan on otettu myös Andreas (Antti) Platanin äidin Klara Kashdanin (Cache d'Oint) esivanhempiin liittyvä Martens-suku sekä Savitaipaleella pitkään asunut ja Platan-sukuun nivoutunut Fagerström-suku.

Tämän tutkimuksen keskushenkilönä on Andreas (Antti) Platan (s. 1911) ja se on ratkaissut tutkimuksen rakenteen. Painopiste on ollut hänen esivanhempiensa sekä jälkipolvien esittelyssä, joten tasapuoliseen koko Platan-suvun käsittävään tutkimukseen ei ole pyritty. Koko Platan-sukua koskeva mahdollisimman monipuolinen ja ajan tasalla oleva tutkimustyö on useamman vuoden asia. Toivottavasti joku suvun jäsenistä ottaa tehtävän suorittaakseen.

Andreas (Antti) Platanin varhaisimmista sukulaisista huomattava osa kuuluu ns. säätyläisiin. He eivät ole aatelisia vaan eräänlainen johtava ja omistava kansankerros varsinaisen väestön ja valtiovallan välissä. 1700-luvulla heistä valtaosa on pappeja, lukkareita ja nimismiehiä. 1800-luvulla suku "maallistuu" ja nyt heissä on nimismiehiä, tuomareita, lääkäreitä, upseereja jne. Varsinaisia maanviljelijöitä ei heissä ole, mutta kyllä maanomistajia. Vain Holmberg- ja Fagerström-suvut ovat lähtöisin tavallisesta maalaisväestöstä. Avioliitot solmittiin lähes aina vain säätyläisperheiden jäsenten kesken ja ne olivat usein todellisia sukujen välisiä naimakauppoja, joilla varmistettiin tiettyjen virkojen pysyminen suvussa.

Andreas (Antti) Platan ja Doris Sirèn ovat antaneet erityisesti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tapahtumista ja henkilöistä arvokkaita tietoja, joita muuten olisi ollut mahdotonta saada. Heille lämmin kiitos.

Espoossa 25.4.1991

Keijo Syväniemi


Keijon tutkimuksesta tiivistänyt Peter Platan